Okei, henkilömme saapuivat nyt sitten Lexin sukulinnaan. Mutta emme ole tavanneet vielä Lexin vanhempia, haluatte varmasti tavata heidät.
Ja niin juu, tämän jakson kielenkäyttö on hieman hurjaa, joten varokaa te jotka ovat nuorimpia, ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ NÄITÄ SANOJA! (ennen kuin olette teinejä)

- Mitäköhän tulevisuus tuo tullesseen? Samantha kysyi.
Siinä samassa jokainen alkoi uneksia jostain. Jack halusi oman talon johon grillin, Jennifer halusi idolssiin, Lex halusi heittää vanhempiansa hänen vanhoilla leluillaan, Samantha halusi töitä eräänlaisena filmitähtenä, Phoebe halusi lapsia ja Nick halusi piestä Lexin ja rakastella naisia.
Vaan yhtä-äkkiä:
- MITÄ TÄÄLLÄ UNELMOIDAAN!?
- I-isä! Lex huusi.
- Poika, nyt on aika näyttää, oletko perintösi ansainnut! Lexin isä, herra Neo karjaisi ja hyökkäsi Lexin kimppuun.

- Caarle, ei, ei ole kiltti, Caarle ei, Lexin äiti, Rouva Neo vaikeroi.
- IIK! TAPPELU! Phoebe kiljaisi.
Nick, Samantha ja Jennifer hurrasivat tappelua. Jack oli ihmeissään. Fyysinen perhe tappelu? Johan nyt!

- Hahaa! Isä, en ole enää mikään heikko teini-nörtti. Olen kasvanut. Lex sanoi isälleen joka makasi maassa.
- PHOEBE! TAPPELU LOPPUI JO! TULE ESIIN! Jack, Jennifer, Nick ja Samantha huusivat.
- Kamalaa... Caarle, etkö koskaan opi että... rouva Neo oli sanomassa mutta herra Neo keskeytti.
- CAROLINE TURPA KIINNI! herra Neo karjaisi.
- HERRA NEO! Te olette iljettävä! Jack huusi. - Ensin hyökkäätte poikanne kimppuun ja sitten karjutte vaimollenne, ettekö häpeä yhtään?
- Poika, en tunne sinua, mutta vannon, että jos olisin 10-vuotta nuorempi, rökittäisin teidät kunnolla! herra Neo vastasi.
- Painu helvettiin! Nick huusi.
- SAMOIN SINUT! herra Neo huusi takaisin, ja lähti paikalta, rouva Neo perässään.
- Tulkaa, mennään nukkumaan, Jennifer sanoi ja kaikki lähtivät huoneisiinsa.

Vaan illalla ukkosti ja salamoi. Ja niin kuin tiedätte Jennifer ja Phoebe pelkäävät jonkin verran ukkosta. Ja kukas muukaan, kuin Jack tarjoutui suojelemaan heitä.

- Vihii! Ajattele Jeni, saimme ritarimme tänne! Phoebe kiljui riemusta.
Ukkonen löi ja salama välähti. Phoebe kirkaisi ja Jennifer meni peiton alle.
- Rauhoittukaa nyt ja nukkukaa, Jack sanoi ja kaikki alkoivat nukkua.

Vaan uni ei tullut Lexille, joka meni ulos vilvoittelemaan.

- ISÄ! Lex karjaisi.
- Poika, saat minun ja äitisi perinnön, joten käyttäydy kunnolla, herra Neo vastasi.
- Okei uusiks. Isä! Lex sanoi "iloisesti"
- Parempi. Kuules, olen ollut ehkä huono isä... herra Neo kertoi.
- "Ehkä" Lex mumisi itsekseen.
- ... mutta rakastan sinua yhtä paljon kuin äitiäsi. herran Neo päätti kertomuksensa.
- Vou!  Olisit käyttäytynyt noin jo 24 vuotta sitten, sitten ymmärtäisin! Lex huusi ja lähti.

Vaan ei siinä kaikki...
Nimittäin klo. 2.47:

- Huhhuh, minulla on jano, taidan juoda vähän mehua, Phoebe ajatteli ja meni keittiöön.
Kun Phoebe oli juonut ja lähdössä ylös, ukkonen löi ja hän kirkaisi. Tämä kirkaisu herätti muut. Jack ryntäsi Phoeben luokse, Jennifer perässään. Myös Nick ja Lex menivät alas. Samantha jäi ylös.

- Mikä hätänä Phoebe? Jack kysyi.
- Huh, säikähdin vain ukkosta, Phoebe vastasi.
- Herra Neo! Jennifer huusi.
- Iltaa lapset, kävin keittämässä kahvia. Kuulin kirkaisun ja heräsin siihen, ajattelin, etten saisi enää unta ja hiivin tänne keittämään kahvia, herra Neo selitti.
- Onko siitä meillekin? Jennifer tiedusteli.
- On, olkaa hyvä! herra Neo sanoi ystävällisesti.
- Jokin mättää tässä, Lex mumisi.
- Otan hieman sitä kofeiiniä, Nick kertoi ja otti kahvia kuppiinsa.
- Hmm... Jack mietiskeli.

- Mitäs tämä on? Jack kysyi yllättäen ja osoitti pulloa jossa oli pääkallon kuva ja vihreää mönjää se vieressä.
- Se on isän ostamaa rotan-myrkkyä, Lex vastasi.
- Rotan-myrkkyä ja pullon korkki huonosti kiinni? Ei kai vain... Jack sanoi.
- NICK! SYLJE SE KAHVI! Jennifer karjaisi.
Nick sylkäisi kahvin mikä oli hänen suussaan ulos.
- Herra Neo myrkytti kahvin? HEI! Hänen kuppinsa oli tyhjä, hän ei ottanut sitä itse! Phoebe tajusi.
- Hyvä Phoebe! Lex ja Jack huusivat.
- Hetkinen, hän oletti että me myrkyttyisimme kahviin, mutta Samantha ei tullut, ei kai vain...? Jack sanoi.
- SAMANTHA! kaikki huusivat peloissaan ja ryntäsivät ulos.
klo. 2.50, parvekkeella:

- Dippa dippa duu, da daa daa... Samantha hyräili.
- Mitä sinä aiot? Hei! Näpit irti minusta! kuului jostain.
-Hm? Samantha ihmetteli.